Giovan Battista Soderinille
Millaisin riimein ja säkein
laulaisin Fortunan vallasta,
ja hänen suosiollisista ja vastakkaisista oikuistaan? 3
Ja kuinka epäoikeudenmukaista ja
ärsyttävää
meidän täällä mielestämme on,
miten hänen kerää koko maailman istuimensa alle?
6
Giovan Battista, et saa säikkyä,
etkä yhtään pelätä
muiden kuin hänen lyöntiensä kipua; 9
koska tämä ailahtelevainen olento
usein koettelee rajuimmin niitä,
joiden luonnossa näkee enemmän voimaa. 12
Hänen luontonsa voima alistaa joka miehen;
ja valtakuntansa on aina väkivaltainen,
jos suurempi hyve ei heikennä sitä. 15
Toivon että sinua kiinnostaa
pohtia näitä muutamia säkeitäni,
jos ne ovat arvoisiasi. 18
Ja kääntyköön tuo julma diiva?
katsomaan minua villeillä silmillään,
lukemaan mitä laulan hänestä ja valtakunnastaan.
21
Ja vaikka korkealla kaikkien yllä istuu,
rajuna komentaa ja hallitsee,
kuka valtakunnastaan uskaltaa laulaa. 24
Monet sanovat häntä kaikkivoivaksi,
koska jokainen tänne syntyvä
myöhemmin tai aiemmin kokee hänen voimansa. 27
Usein hän talloo hyviä,
ja kohottaa kelvottomia; ja jos jotain lupaa
ei koskaan pidä lupauksiaan. 30
Ja ylösalaisin kääntää valtakunnat ja valtiot
oman mielensä mukaan, ja kunnollisilta riistää
hyvän, jota jakaa väärämielisille tuhlaillen.
33
Tämä ailahtelevainen jumalatar ja häilyvä diiva?
laittaa usein arvottomat istuimelle,
jolle sen arvoinen ei koskaan pääse. 36
Ajat mielensä mukaan järjestää;
nyt meidät kohottaa, nyt tuhoaa,
vailla armoa, vailla lakia tai järkeä. 39
Eikä yksikään suosikki häntä
miellytä
ikuisesti, eikä hän aina lyö sitä
joka makaa pyörän alimmaisena. 42
Kenen tytär hän onkaan, tai kenen
siemenestä
syntynyt, ei tiedetä; mutta tiedetään
varmasti että jopa Jupiter pelkää hänen voimaansa.
45
Avonaisen palatsin yllä
hän hallitsee, eikä estä ketään
astumasta sisään, mutta ulospääsy on
epävarma. 48
Koko maailma asettuu sinne hänen ympärilleen
haluten nähdä uusia asioita
ja täynnä kunnianhimoa? ja haluja. 51
Hän itse asuu huipulla
jokaisen nähtävissä,
mutta muuttuu ja vaihtuu hetkessä. 54
Tällä vanhalla noidalla on kahdet kasvot,
rajut ja lempeät; ja pyörän
pyöriessä,
nyt ei sinua huomaa, nyt uhkailee, nyt sinua rukoilee. 57
Hän ottaa mielellään vastaan kaikki
saapuvat,
mutta suuttuu pois yrittävälle
ja usein sulkee häneltä tien ulos. 60
Sisällä on liikkeessä yhtä monta
pyörää
kuin on tapoja kurottaa kohti niitä asioita
jotka jokainen elävä asettaa tavoitteekseen. 63
Huokauksia, kirouksia ja herjasanoja
kuullaan kaikkialla päästävän niiden
jotka Fortuna kätkee merkkinsä alle, 66
ja mitä rikkaampia ja vahvempia he ovat
sitä epäkohteliaampia,
ja sitä vähemmän tietoisia omasta
hyvästään. 69
Koska kaikesta pahasta
syytetään häntä; ja jos mies jotain hyvää tapaa
tämä lukee sen omaksi ansiokseen. 72
Tuosta vaihtelevasta ja oudosta laumasta,
jonka paikka kätkee sisäänsä,
röyhkeys ja nuoruus? tekevät parhaan esityksen. 75
Nähdään Pelko makaamassa maassa
niin täynnä huolia, ettei koskaan tee
mitään:
ja Katumus ja Kateus sitä vastaan sotivat. 78
Tilaisuus ainoana viihtyy,
ja kirmaa pyörien joukossa
tuo pörrötukkainen, yksinkertainen tyttö: 81
ja pyörät pyörivät öin ja
päivin,
koska taivas tahtoo (ja häntä ei vastusteta)
että Velttous ja Välttämättömyys
pyörittävät niitä. 84
Toinen järjestää maailman ja ensimmäinen
turmelee sen.
Nähdään kaikkina aikoina ja joka hetki
kuinka arvokas on Kärsivällisyys ja mihin se
riittää. 87
Kiskonta ja Petos nautiskelevat joukossa
vahvoina ja rikkaina, ja seurassaan
Anteliaisuus on riekaleina ja poikki. 90
Nähdään istumassa yllä ovien
jotka eivät, kuten sanotaan, koskaan sulkeudu,
silmättöminä ja korvattomina Sattuma ja Kohtalo.
93
Valta, kunnia, rikkaudet ja terveys
ovat palkintona: rangaistuksena ja tuskana
orjuus, häpeä, taudit ja köyhyys. 96
Vihaisena Fortuna näyttää raivonsa
näistä jälkimmäisillä,
edellisiä antaa hänelle jota rakastaa. 99
Paremmin pärjää hän
kuin kukaan muu kaikista jotka siellä ovat,
joka ottaa Fortunan tahtoon sopivan pyörän; 102
sillä huumorit jotka panevat sinut toimimaan,
sen mukaan mukautuvatko ne häneen
ovat syyt hyvääsi ja pahaasi. 105
Et kuitenkaan saa luottaa häneen
etkä uskoa välttäväsi hänen kovan
purentansa,
kovat iskunsa rajut ja julmat: 108
sillä kiertäessäsi pyörän
vanteella toistaiseksi onnellisena ja hyvänä
hän tapaa muuttaa kierroksia vauhdissa; 111
ja koska et voi muuttaa luonnettasi
etkä jättää laatua jolla taivas on sinut varustanut,
kesken matkaa hän hylkää sinut. 114
Jos tämän ymmärtää ja huomaa
olisi aina onnellinen ja autuas
joka osaisi hypätä pyörästä toiseen; 117
mutta koska tämän vallan on meiltä
kieltänyt
meitä hallitseva salainen hyve,
tilanteemme muuttuu sen kurssin mukaan. 120
Maailmassa ei ole mitään ikuista:
Fortuna haluaa näin kaunistaa itseään,
tehdäkseen voimansa ymmärretyksi. 123
Siis on haluttava ottaa hänet tähdekseen
ja kuinka pitkälle onkaan mahdollista, koko ajan
sopeutua hänen muutoksiinsa. 126
Koko hänen valtakuntansa, sisällä ja ulkona
on koristeltu tarinoilla ja maalauksilla
voitoista jotka tuovat eniten kunniaa. 129
Ensinnäkin, kirjavasti ja värikkäästi,
nähdään kuinka jo Egyptin alle
maailma jäi alistettuna ja voitettuna. 132
ja miten kauan sitä piti allaan
pitkäaikaisessa rauhassa, ja miten
luonnon kauneudesta kirjoitettiin:? 135
nähdään sitten assyrialaisten nousevan
kohti ylhäistä valtikkaa, kun hän ei halunnut
Egyptin hallitsevan enää; 138
miten hän sitten kääntyy iloisesti meedialaisten
puoleen,
meedialaisista persialaisten: ja kreikkalaisten hiukset
koristeli kruunulla, jonka otti persialaisilta. 141
Tässä näemme Theban ja Memfiin kesytetyn,
Babylonian, Troijan ja Karthagon niiden mukana,
Jerusalemin, Ateenan, Spartan ja Rooman. 144
Tässä esitetään kuinka he olivat
kauniita,
ylhäisiä, rikkaita, vahvoja, ja kuinka lopulta
Fortuna kumoaa heidät vihollistensa saaliiksi. 147
Tässä näemme ylhäiset ja jumalalliset
Rooman imperiumin työt: sitten kuinka koko
maailma särkyi heidän tappioidensa myötä. 150
Kuin vuolas ja mahtava virta?,
joka tuhoaa kaiken
mihin sen virtaus vain ulottuu, 153
ja tällä suunnalla kohottaa ja tällä
laskee,
muuttaa töyräitä, muuttaa uomaa ja pohjaa
ja järisyttää maata missä kulkee; 156
niin Fortuna raivokkaassa
rajuudessaan monet kerrat nyt täällä nyt
tuolla
kulkee muutellen maailman asioita. 159
Jos sitten kohdistat katseesi kauemmas,
Caesarin ja Aleksanterin näet tässä
niiden joukossa, jotka elivät onnekkaina. 162
Näistä esimerkeistä näemme kuinka
häntä miellyttää,
kuinka hänet tyydyttää,
se joka tönii häntä, joka työntää ja
runnoo häntä. 165
Kuitenkaan tavoittelemaansa satamaan
toinen heistä ei pääse, ja toinen täynnä
vammoja
kuolee vihollisensa varjossa. 168
Näiden jälkeen on lukemattomia miehiä
jotka pudotakseen lujaa maahan
nousivat hänen kanssaan korkeuksiin. 171
Heidän joukossaan makaavat vankeina, kuolleina ja
revittyinä,
Kyyros ja Pompeius, jotka molemmat
Fortuna saattoi taivaisiin. 174
Oletko koskaan nähnyt missään
miten villi kotka käyttäytyy,
nälän ja syömättömyyden ajamana? 177
Ja kuinka vie kilpikonnan niin korkealle
että konna pudotessaan murskautuu,
ja kuinka sitten syö kuolleen lihan? 180
Niin ei myöskään Fortuna pysyvästi
jätä ketään korkeuksiin, vaan tuhoamisestaan
nauttii ja mies pudotessaan huutaa. 183
Tullessamme seuraaviin näemme
miten mitättömyyden tilasta noustaan
ja miten elämä täällä on vaihtelevaa.
186
Siellä näemme miten hän piinaa
sekä Tulliusta että Mariusta, ja heille usein mainetta
tuoneita
loisteliaita sarviaan nyt kasvattaa nyt typistää. 189
Nähdään lopulta, että päivien
kuluessa
harvat ovat onnekkaita: ihmiset kuolevat
ennen kuin heidän pyöränsä
myöhässä kääntyy 192
tai kääntyessään vie heidät alas.
Kääntänyt Timo Laine 2004.
Tarkoituksena oli saada aikaan mahdollisimman kirjaimellinen ja luettava käännös, mutta käännökseni ei ole suurta runoutta. Machiavellin ansiot runoilijana eivät kuitenkaan ole merkittäviä, joten menetys on pieni.
Alkuperäislähteenä työssä oli Niccolò Machiavelli. Il teatro e tutti gli scritti letterari (toimittanut Franco Gaeta, Feltrinelli, Milano 1965). Lisäksi olen käyttänyt apuna Allan Gilbertin käännöstä englanniksi (Machiavelli. The Chief Works and Others, Volume II, Duke University Press, Durham and London, 1958).
Käännökseni historia: